Mitä etnologia on?

Etnologia on yksi ihmistieteiden (antropologia) alahaara. Ihmistieteet jakaantuvat ihmisen biologiaa (luonnontiede) ja kulttuuria tutkiviin (humanismi) tieteenaloihin, joista etnologia kuuluu jälkimmäiseen. Etnologian lähitieteitä ovat mm. historia, filosofia ja sosiologia. Kulttuuria tutkivat traditiot ovat jakaantunut karkeasti kolmeen koulukuntaan: amerikkalaiseen kulttuuriantropologiaan, brittiläiseen sosiaaliantropologiaan ja mannermaisen Euroopan etnologiaan. (vrt. nykyfilosofia). Jaottelu on kuitenkin osittain vanhentunut, sillä vanhat teoriat ovat väistyneet ja nykykulttuurintutkimus nojaa yhteisiin teorioihin ja näkökulmiin. Mielekkäämpi jaottelutapa onkin ehkä se, mitä osa-aluetta, kuten uskontoa, taloutta tai poliitiikkaa, kulttuurista halutaan tutkia.

Etnologia eli kansatiede (etnos = ‘kansa’, logos=’järki, tiede’) on kansojen, kulttuurien ja etnisyyden tutkimista. Kulttuuria halutaan tutkia, koska se on ihmisen toiminnassa alati läsnä. Kulttuurin avulla jokainen yksilö ja yhteisö järjestää maailmaa ja tekee siitä käsitettävän. Kulttuuri on etnologin silmissä eräänlainen merkitysjärjestelmä ja toimintakehikko, jonka puitteissa ihmisen eläminen ja oleminen tapahtuu. Etnologiassa kulttuuria halutaan analysoida, purkaa se osiin ja pyrkiä sen osasia tarkastelemalla selittämään mitä kulttuuri itse asiassa on ja miten se vaikuttaa meihin.

Kulttuurintukimuksen näkökulmasta etnologiassa erityispainotus on juuri etnisyyden tutkimisessa. Etnologia tutkii etnisyyttä modernissa merkityksessä, jossa etnisyydellä viitataan ihmisen alkuperään, historiaan ja kokemukseen kulttuurisesta identiteetistä. Etnisyyttä määrittävät mm. kieli, uskonto, maantieteellinen sijainti tai kulttuurinen perinne. Etnisyys syntyy ihmisen kokemuksesta johonkin ryhmään kuulumisesta. Samalla ihminen myös erottautuu muista ryhmistä. Juuri tätä ilmiötä etnologia tutkii: kuinka ihminen kokee kuuluvansa johonkin ryhmään ja kuinka ryhmä eroaa muista. Etnologia on siis vertailevaa kulttuurin tutkimusta.

Kulttuuria tutkittaessa etnologi syventyy ennen kaikkea yksilön kokemukseen ja toimintaan yhteisössä. Yksilön kautta tutkija pääsee käsiksi konkreettisiin havaintoihin. Havainnoimalla etnologi pyrkii löytämään kulttuurista tiettyjä säännönmukaisuuksia, rakenteita, ajattelutapoja, merkityksiä ja arvoja, jotka selittävät ihmisen toimintaa ja kulttuurin ilmenemismuotoja.

Etnologin keskeisin havaintoaineiston keräämismenetelmä on etnografia, jossa tutkija osallistuu tutkittavan kohteen, yksilön tai yhteisön, arkeen ja kuvailee sekä omiaan että tutkittavan kokemuksia. Etnografian lisäksi etnologi hyödyntää mitä moninaisimpia tutkimusainestoja ja arkistolähteitä kuten esineitä, muistitietoa, kansanrunoutta, historiallisia dokumentteja jne. Siten tutkimuksessa otetaan huomioon historiallinen perspektiivi.

Keräämästään aineistosta etnologi tekee analyysin ja muodostaa siitä tieteellisiä malleja, joilla kulttuurista toimintaa selitetään. Selitysmalleilla pyritään vastaamaan mm. siihen mitä vaikutusta kulttuurilla on ihmisen maailmankuvaan, ajatteluun, käyttäytymiseen ja toimintaan ja jopa geeneihin. Ihmisen biologiaa tutkivan tieteen tavoin se pyrkii selittämään ‘ihmisluontoa’. Näin ollen etnologia tulee nähdä osana suurempaa antropologian kokonaisuutta.

Etnologiassa klassisia tutkimuskohteita ovat olleet mm. perinteet, uskomukset, esineet, taide, myytit, sukulaisuusjärjestelmät, hierarkiat, sosiaaliset roolit, normit ja arvot, taloudellinen toiminta ja vaihto jne. Vanhan lisäksi nykytutkimus on kiinnostunut esim. siitä, kuinka kulttuurit kohtaavat, tai kuinka globalisaatio vaikuttaa kulttuureihimme? Samoin perinteisten alkuperäiskansojen ja kansankulttuurien tutkimuksesta ollaan siirrytty enemmän modernien yhteisöjen ja alakulttuurien tutkimiseen. Tutkimuskohteena on siis yhä enenevissä määrin muutos eikä tutkimusta rajaa enää aika tai paikka.

Jyväskylässä etnologian oppiaine on ainutlaatuinen yhdistelmä suomalaista kansatiedettä, folkloristiikkaa ja kulttuuriantropologiaa. Sen voimavarana on vanhan ja uuden tutkimisen yhdistäminen. Jyväskylän etnologian oppiaine pyrkii laaja-alaisuuten ja monitieteellisyyteen, jossa kulttuurintutkimuksen kannalta kaikki tärkeät lähestymistavat otetaan huomioon.

kirjoittanut: Arttu Pekkarinen

Katso Historian ja etnologian laitoksen tekemä esittelyvideo oppiaineestamme:
Etnologia – avain kulttuureihin