Tietoa sivuaineista

Nefa-Jyväskylällä on ollut tapana järjestää syksyllä sivuaineinfon yhdessä Tosineen ry:n kanssa. Moneen sivuaineinfon vuoksi, on vuodesta 2014 lähtien päätetty keskittymään ainoastaan laitoksen ja tutoroiden järjestämään yhteiseen sivuaineinfoon uusille opiskelijoille. Info järjestetään jo syyskuun ensimmäisellä viikolla. Jos on kiinnostusta vanhempana opiskelijana osallistua joko puhujana tai yleisönä, ota yhteyttä vuoden tutoriin!

Jyväskylän yliopistossa sivuaineopiskelu on suhteellisen rentoa, sillä vapaita sivuaineita on yli 40 kappaletta. Valittavana on valtava massa mitä erikoisempia ja erilaisempia oppiaineita, mikä usein aiheuttaa etnologian opiskelijalle päänvaivaa. Mitä juuri SINUN kannattaisi opiskella? Tähän kysymykseen ei ole kenelläkään selkeää vastausta. Mutta päätöksiä tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin seikkoihin:

  • Kaikkia sivuaineita ei tarvitse valita ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Fuksivuosi on täynnä puuhaa ja touhua oman oppiaineen ja muiden opiskelijoiden kanssa, joten aikataulut tulevat olemaan hyvin rikkonaisia monelle opiskelijalle. Sivuaineiden miettiminen jää usein taka-alalle, eikä se mitään, mutta fuksivuosi on myös erinomainen tilaisuus kokeilla luentosurffailua tai erilaisten sivuainevaihtoehtojen peruskursseja. KOKEILE. Ensimmäisenä vuonna sinulla on siihen hyvin aikaa. Kirjoita ylös kaikki sinua mahdollisesti kiinnostavat sivuainevaihtoedot, jonka jälkeen kirjoita ylös ne joista kokisit olevan hyötyä työllistymisen kannalta. Kokeile erilaisia peruskursseja tai käy kuuntelemassa sekalaisia luentoja kuunteluoppilaana ja tee päätöksesi niiden pohjalta. Näin sinulla jää hyvin ensimmäisenä opiskeluvuonna tehdä ahkerasti etnologian kursseja, sekä aloittaa kieliopinnot haluamastasi kielestä, erityisesti jos olet lähdössä vaihtoon opintojesi aikana.
  • Mitä juuri sinä haluaisit tehdä työksesi? Sivuaineiden valinnassa kannattaa aina muistaa vanha kunnon työllistyminen. Jossain vaiheessa sinun odotetaan ansaitsevan rahaa tutkinnollasi ja se kannattaa pitää aina mielessä. Jos et osaa nimetä mitään selvää unelma-ammattia, ei se mitään, samaa potee varmasti 90% humanisteista. Mieti sen sijaan, mitä ET haluaisi tehdä. Tämä varmasti rajaa pois jo paljon sivuainevaihtoehtoja. Mieti sen jälkeen mitä olet tehnyt kesätöissäsi, oliko niissä jotain sellaista elementtiä mistä erityisesti nautit? Tarjoaisiko yliopisto jonkinlaisia valmiuksia olla parempi juuri siinä asiassa? Onko sinulla akateemisia intohimoja vai haluatko heti valmistumisen jälkeen pois skenestä? Kysymyksiä on lukemattomia, tärkeintä on että mietit itse missä haluaisit olla hyvä ja mistä voisit hyötyä tulevassa työssäsi. Jos olet jo useamman vuoden opiskellut, muttet ole varma alavalinnastasi, kannattaa kokeilla esimerkiksi työharjoittelua kyseisellä alalla jos se auttaisi kohdentamaan sivuainevalinnat paremmin.
  • Suunnittele, suunnittele, suunnittele. Hyvän opintosuunnitelman teko vähintään kerran vuodessa on avain menestykseen. Jokainen syksy kannattaa aloittaa kynä toisessa kädessä ja paperi toisessa kädessä, jonka jälkeen niitä yhdistelemällä synnytetään sen vuoden hops (henkilökohtainen opintosuunnitelma). Jos jokin sivuaine ei tuntunutkaan hyvältä ratkaisulta, suunnitelma on aina päivitettävä uuteen uskoon ja tilalle valittava uusia kursseja. Kuinka tylsältä se kuulostaakin, suunnitelmallisuus vain toimii yliopistossa.

Seuraava askel on itse sivuaineiden valinta. Etnologiaa opiskelevilla on usein ongelmia valita sivuaineitaan, sillä meille hyödyllisiä muita oppiaineita on vaikea kategorisoida. Etnologiksi opiskeleva voi käytännössä opiskella sivuaineenaan mitä vaan, sillä meiltä valmistuvat voivat työllistyä erittäin monipuolisiin työtehtäviin. Toiset opiskelevat humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä aineita, toiset kauppatieteitä tai tietotekniikkaa. Ensimmäisenä on kuitenkin hyvä tutustua yliopiston nettisivujen vapaiden sivuaineiden listaan, oppiainelistaan sekä sivuaineoppaaseen. Jos näistä ei ole apua, kannattaa tutustua sivun alaosaan kerättyihin sivuaineyhdistelmäesimerkkeihin. Kannattaa kuitenkin muistaa että sivuaineiden valinnassa ei ole koskaan ainoaa ja oikeaa tai parasta yhdistelmää, sillä jokainen opiskelija on aina oma tapauksensa.

Esimerkki 1: Liisi Lukija – haaveilee tutkijan urasta.

      • kieliopinnot + vaihtoonlähtö tukevat hyvin akateemista uraa. Samaten opetus- ja luennointikokemuksesta on hyötyä, joten pedagogiikkaa kannattaa harkita.
      • muut sivuaineet vapaasti valittavissa kiinnostavien tutkimusalojen mukaisesti, esim: historia, sukupuolentutkimus, filosofia, kansantaloustiede, kirjallisuus…
      • tärkeää: panosta pääaineopintoihisi jos aiot tutkijaksi etnologiasta. Pyri mukaan oppiaineen projekteihin, keskustele haaveistasi professoriesi kanssa ja tartu hyviin tilaisuuksiin kartuttaa osaamistasi jo ennen valmistumistasi.

Esimerkki 2: Janne Journalisti – haaveilee toimittajan urasta.

      • journalistiikka, historia, puhe- tai yhteisöviestintä
      • muut sivuaineet kiinnostuksien mukaisesti, esim: kirjallisuus, kansantaloustiede, sukupuolentutkimus, yhteiskuntapolitiikka, valtio-oppi, filosofia, taidehistoria, tilastotiede…
      • tärkeää: kirjoita paljon ja niin usein kuin vain mahdollista! Panosta kesätöihin ja hanki alan kokemusta jo opiskeluaikana. Kirjoita jokaiseen Untamon numeroon tai tarjoa artikkeleitasi Jylkkäriin.

Esimerkki 3: Maiju Museomamma – haaveilee töistä kulttuuriperinnön säilyttämisen parissa.

      • museologia (mieluiten perus- ja aineopinnot, jolloin saa täyden hyödyn ja kaksi työharjoittelua)
      • hyödyllisiä ovat: historia, taidehistoria
      • särmää työnhaussa voivat antaa: taloustieteet (esim. Basic business studies), tietotekniset opinnot, kieliopinnot (erityisesti ruotsi, saksa tai venäjä englannin lisäksi)
      • erilliseksi maisteriohjelmaksi voi harkita Arkistonhallinnan maisteriohjelmaa jos arkistotyö kiinnostaa enemmän.
      • tärkeää: ota työharjoitteluista kaikki hyöty irti! Tee etnologian työharjoittelu ensin, sillä se on pidempi kuin museologian harjoittelut ja siihen voi saada helpommin rahallista tukea laitokselta tai työnantajalta (paikasta riippuen). Muista että harjoittelutukihaku on vuoden alussa!

Esimerkki 4: Matti Maailmanmatkaaja – haaveilee töistä ulkomailla/kehitysyhteistyössä/maahanmuuttajien parissa.

    • kieliopinnot, opiskelijavaihto ulkomailla (esim. Afrikassa, Lähi-idässä tai Aasiassa), kansainvälinen työharjoittelu, kansantaloustiede…
    • kiinnostuksen mukaisesti Intercultural studies, Asia studies, avoimen yliopiston opintoja (Jyväskylän kesäyliopiston kautta voi opiskella Helsingin yliopiston avoimen kehitysmaatutkimusta alennettuun hintaan), suomi vieraana kielenä, yhteiskuntapolitiikka, aikuiskasvatus, puheviestintä…
    • erilliseksi maisteriohjelmaksi voi harkita Development and International Cooperation.
    • kannattaa harkita MoKO-todistuksen (Monikielinen kulttuurienvälinen osaaminen) hankkimista Kielikeskukselta! Vaatii 25 opintopistettä kansainvälisyys- ja kieliopintoja. 🙂
    • tärkeää: opiskelija on pitkälti vastuussa omasta kansainvälistymisestään. Tärkeää on myös erikoistua, sillä maailmassa riittää kulttuureja ja kansanryhmiä. Painota opinnoissasi tiettyjä kieliä ja pyri vaihtoon niihin kielimaihin, kirjoita gradusi aihepiiriin liittyen, jne.

Kirjoittanut: Juulia Hakunti (2012)